Tupa
Tupa
Suurtupa, jota yleensä kutsutaan tuvaksi, on talon olohuone, jossa nykyään toimii museon kahvitupa. Samassa kulmassa, jossa nyt seisoo korkea pönttöuuni, oli aiemmin suuri puuhella. Tupa ja keittiö olivat talon käytetyimmät huoneet, joissa tehtiin työtä ja seurusteltiin....
Suuri tummanruskea kaappi ja huoneen keskellä oleva suuri klaffipöytä ovat käytännössä aina olleet Pellaksessa, sillä ne olivat täällä ennen tulipaloa. Seinällä oleva ryijy on alun perin Hansaksen naapuritilalta, jonne Erik Petterin tytär Erika muutti mentyään naimisiin. Suuri muotokuva seinällä esittää Erikaa ja hänen puolisoaan Carl Gustaf Lundbergiä. Pienemmässä värillisessä muotokuvassa ovat August ja Irene Eriksson. August ja Erika olivat sisaruksia. Lemlandin kirkkoa esittävän taulun on maalannut Signe Signell Lemlandin Norrbystä.
Klaffilipaston päällä oleva ja pientä poikaa esittävä Kalle-veistos pelastettiin tulipalosta. Aikaisemmin veistos seisoi takanreunuksella, ja se on yksi Pellaksen vanhoista esineistä, joka on täynnä tulipalon jälkiä. Kukikkaat kalusteet ovat erään Pellaksen jälkeläisen lahja museolle. Kalusteet, joissa on ruskeakukkakuvio, olivat Pellaksessa ennen tulipaloa ja kuuluivat Rey Erikssonille. Suuren laivaa esittävän taulun on maalannut ruotsalainen taiteilija Rikard Lindström. Heimo-aluksen malli ja laivan muotokuva ovat lahjoituksia Pellakselle. Yhden klaffilipaston päällä on muun muassa hääkuvia Pellaksen jälkeläisistä, jotka ovat menneet naimisiin Pellaksessa. Toisen klaffilipaston päällä on muotokuvia ja kuvia muista Pellaksen jälkeläisistä, mm. Sven ja Pamela Erikssonista. Eteläisellä seinällä roikkuu vanha kampipuhelin. Pellas oli yksi Lemlandin ensimmäisistä kotitalouksista, jonne hankittiin puhelin.
Ahvenanmaalaiset käyttävät puhelimiaan ahkerasti, sillä he jutustelevat mielellään kauempana asuvien tuttaviensa kanssa. Ahvenanmaalla puhelimen vieressä on aina tuoli. Pellaksessa puhelintuoli oli talon mukavin tuoli. Puhelimen vieressä olevalla tuolilla isoäiti istui rentoutuneena ja tarkkaavaisena puhuessaan lähes päivittäin lasten, lastenlasten, siskojen, Hindersin Amelian, Sjustrandin Nannin tai Lemströmin Ida-tädin kanssa.
Pamela Erikssonin teoksesta Hertiginnans sista resa, 1960.